Seuraavat tapaamiset



HELSINGISSÄ Karjalatalolla

torstaina 19.4.2018
klo 18.00.

ja

LOIMAALLA kaupungintalolla

keskiviikkona 25.4.2018 klo 18.30.

Kummassakin pää-
teemana huhtikuun 1918 tapahtumat Kurkijoella, taustalla muun Karjalan ja Suomen tapahtumat.

Paikalla ollaan jo 2 t ennen teeman käsittelyä: katsel-laan esim. sukuasioita.

Näillä näkymin tulemme kevätkauden tapaamisissa seuraamaan kuukausittain kansalaissotatalven 1918 tapahtumia Kurkijoella (Hiitolassa), siis vielä myös toukokuussa..

KAIKKI (!) kiinnostuneet tervetuloa!

Asiakirjojen kieli ja käsiala

Alhon ja Särkijärven isäntiä v. 1683.

Virkakieli (myös kirkon kieli) oli 1800-luvun loppupuolelle asti ruotsi. Hetkittäin oli seurakunnasta ja papista riippuen käytössä myös saksa. Termeissä käytettiin latinaakin.   Kirkonkirjoissa esiintyvät yleisimmät termit ja niiden lyhenteet oppii kyllä. Hyviä tarkoitukseen tehtyjä sanastoja on tarjolla (tässä yksi). 

Käsiala on alkuperäisissä kirkonkirjoissa useimmiten "uutta".  Vaikka se usein on kaukana kaunokirjoituksesta, tekstiä kykenee   kirjaimiston puolesta useimmiten tulkitsemaan, kunhan kieli ei tuota tuskaa.    Vanhimmissa asiakirjoissa, esim.1600-luvun savuluetteloissa ja oikeuden pöytäkirjoissa on käytetty vanhaa saksalaista kirjoitustyyliä, joka vaatii enemmän harjaantumista. Siihenkin on olemassa oppaita - jopa kursseja. Erilaisissa asukasluetteloissa esiintyy lähes pelkästäään nimiä.  Kun etu- ja sukunimivalikoima ei ollut mitenkään mittava, nimiä (ja kirjurin käsialaa) alkaa pikku hiljaa tunnistaa. Ja harjoitus tekee mestarin.

Aloittelijan ei kannata tätä hätkähtää! Aivan perustutkimuksessa ei juurikaan vanhoihin käsialoihin törmää - huonoihin kyllä. Varsin pitkälle pääsee ilman suurempia vaikeuksia - ja silloin oletkin jo harjaantunut näissäkin asioissa. Yksittäisiä kompastuskiviä voi ottaa mukaansa sukututkimuspiiriin yhdessä tulkittavaksi.