Seuraavat tapaamiset

LOIMAALLA kaupungintalolla
keskiviikkona 14.11.2018 klo 18.30.

DNA-testeistä kiinnostuneille: Kädestä pitäen: Minkälainen testi,
miten se tilataan, missä muodossa tulokset saadaan, miten tuloksia tulkitaan. Mitä harrastus sisältää.

HELSINGISSÄ Karjalatalolla (Wärtsilä-sali) torstaina 15.11.2018 klo 18

Perinteinen sukututkimus: Miten esipolvikaavio ja muut tulosteet syntyvät, miten sukua nykyisin tutkitaan? Perehdytään esimerkkien avulla sukututkimuksen käytäntöön? Hyvä tilaisuus aloittelijoille!


Paikalla ollaan jo molemmissa paikissa 2 t ennen teeman käsittelyä: voidaan paneutua itse kunkin sukuasioihin.

KAIKKI (!) kiinnostuneet tervetuloa!

Asiakirjojen kieli ja käsiala

Alhon ja Särkijärven isäntiä v. 1683.

Virkakieli (myös kirkon kieli) oli 1800-luvun loppupuolelle asti ruotsi. Hetkittäin oli seurakunnasta ja papista riippuen käytössä myös saksa. Termeissä käytettiin latinaakin.   Kirkonkirjoissa esiintyvät yleisimmät termit ja niiden lyhenteet oppii kyllä. Hyviä tarkoitukseen tehtyjä sanastoja on tarjolla (tässä yksi). 

Käsiala on alkuperäisissä kirkonkirjoissa useimmiten "uutta".  Vaikka se usein on kaukana kaunokirjoituksesta, tekstiä kykenee   kirjaimiston puolesta useimmiten tulkitsemaan, kunhan kieli ei tuota tuskaa.    Vanhimmissa asiakirjoissa, esim.1600-luvun savuluetteloissa ja oikeuden pöytäkirjoissa on käytetty vanhaa saksalaista kirjoitustyyliä, joka vaatii enemmän harjaantumista. Siihenkin on olemassa oppaita - jopa kursseja. Erilaisissa asukasluetteloissa esiintyy lähes pelkästäään nimiä.  Kun etu- ja sukunimivalikoima ei ollut mitenkään mittava, nimiä (ja kirjurin käsialaa) alkaa pikku hiljaa tunnistaa. Ja harjoitus tekee mestarin.

Aloittelijan ei kannata tätä hätkähtää! Aivan perustutkimuksessa ei juurikaan vanhoihin käsialoihin törmää - huonoihin kyllä. Varsin pitkälle pääsee ilman suurempia vaikeuksia - ja silloin oletkin jo harjaantunut näissäkin asioissa. Yksittäisiä kompastuskiviä voi ottaa mukaansa sukututkimuspiiriin yhdessä tulkittavaksi.