DNA-sukututkimus

Kuvateksti

Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiirissä on myös DNA-sukututkimuksen harrastajia. Jos kiinnostut, saat halutessasi tietoa ja apua käytännön asioissa. DNA-sukututkimus EI ole vaihtoehto perinteiselle sukututkimukselle, vaan sen mielenkiintoinen lisä. 

Me jokainen kannamme mukanamme tietoa esivanhemmistamme. Se on arkistoitu perintötekijöihimme. Sukututkimuksellinen DNA-testi avaa tämän arkiston. 

DNA-sukututkimus kertoo esivanhemmistasi kahdella aikatasolla:
  • Suvusta esihistoriallisella ajalla. Mihin "Aatamin ja Eevan" jälkeiseen ihmiskunnan sukuhaaraan ja siitä haarautuneisiin sukuhaaroihin kuulut. Sen perusteella tutkimus osaa kertoa, minkälaisen vaelluksen juuri sinun muinaiset esivanhempasi ovat Afrikasta lähdön jälkeen historian hämässä tehneet, ennen Suomeen saapumistaan
  • Sukulaisista historiallisella ajalla. Etäisilläkin sukulaisilla on yhteistä geeniperimää. Kun testilaboratorio vertaa näytettäsi tietokannassa oleviin satoihin tuhansiin muihin, löytyy geenisukulaisia. Sinulla ja jokaisella "osumallasi" on ollut yhteinen esi-isä tai esiäiti jossakin kohtaa esipolviketjuanne. Testi osa ennustaa, kuinka monta sukupolvea sitten yhteinen esivanhempanne on elänyt. Geenisukulaisista kerrotaan toisilleen mm. henkilökohtaisin karttatulostein (katso kuva).
 
Esimerkki (katso kuva): Kurkijokelaistaustainen mies kuuluu miesten haploryhmään I1d3a, jonka tiedetään rantautuneen Suomen kamaralle Ruotsista, ilmeisesti pian ajanlaskun alun jälkeen. 1200-1300 -lukuun mennessä tämänsukuisten miesten pääasuinalue oli  Pohjanmaalla. Savon asuttamisen yhteydessä  mieslinjan edustajia on siirtynyt Pohjanmaalta itään ja levittäytynyt sieltä edelleen. Hiitolaan suvun ensimmäinen edustaja ilmestyi 1680-luvulla ja Kurkijoelle 1700-luvun alussa. Nyt ollaan jo aikakirjojen kattamassa ajassa. 
 
Oheisen kuvan neulat  osoittavat, missä DNA-testit kertovat kurkijokelaisen miessuvun muita jäseniä on asuneen. Neulojen värit kertovat, kuinka kauan sitten kunkin "osuman" kanssa yhteinen esi-isä on elänyt. Samalla ne kertovat tämän kurkijokelaisuvun siirtymisestä lännestä itään ja leviämisestä sen jälkeen. Voit ottaa yhteyttä "osumiin" ja perinteisen sukututkimuksen keinoin selvittää, löytyykö yhteisiä juuria kirjoitetun historian ajalta.  
 
Valtaosa (65 - 70 %) Suomen miessukukunnasta on tullut Suomen kamaralle idästä. Voisi olettaa, että Kurkijoen ja Hiitolan miessuvut ovat järkiään näiden itäisillä aroilla mammutteja metsästäneiden miesten jälkeläisiä. Laatokan Karjalan värikkäät vaiheet ja asutushistoria ovat kuitenkin tuoneet aikojen kuluessa alueelle väestöä eri suunnista - kuten edellinen esimerkkikin kertoo. Väestöhän esim. vaihtui 1600-luvulla lähes kokonaan, kun tämä kreikkalaiskatolinen alue tuli Ruotsin hallintaan. Silloiset kanta-asukkaat siirtyivät joukoittain Venäjälle ja tilalle muutti luterilaisia Savosta ja Viipurin Karjalasta.  DNA-sukututkimus voi kertoa, mistä sinun sukusi on entisille kotitanhuvilleen tullut.
 
Esim. tästä linkistä saat tarkempaa tietoa DNA-sukututkimuksesta, osin kurkijokelaisin vivahtein.