Seuraavat tapaamiset

LOIMAALLA
Kaupungintalolla

keskiviikkona 22.11.2017 klo 18.30.

Illan teema: Suomi 100: Vuoden 1917 tapahtumia Kurkijoella ja Hiitolassa.

Paikalla ollaan kyllä jo 16.30 alkaen, silloin on hyvä tilaisuus kysellä suvustaan.

HELSINGISSÄ Karjalatalolla

torstaina 23.11.2017 klo 18.00.

Illan teema: Suomi 100: Vuoden 1917 tapahtumia Kurkijoella ja Hiitolassa.

Piiriläisiä on paikalla jo 15.30 alkaen. Ennen varsinaisen tapaamisen alkua on hyvä tilaisuus kysellä tietoja suvustaan tai ihan vaan jutustella.

TERVETULOA!


Lähteet ajalta ennen kirkonkirjoja

(katso myös linkit sivun alalaidasta)

Kurkijoen säilyneet kirkonkirjat alkavat 1740-luvulta. Hiitolan varhaisimmat kirkonkirjat ovat 1690-luvulta. Mitä mahdollisuuksia on jäljittää esivanhempiaan - tai yleensä saada tietoja asukkaista - ennen kirkonkirjojen kattamaa aikaa, 1600 -luvulta?

Kirkonkirjoja varhaisemmat asiakirjat ovat verotukseen liittyviä. Niinpä niissä useimmiten luetellaan vain veronmaksukykyisiä taloja, isännän nimellä yksilöitynä. Perheitä ei mainita. Talossa asui usein myös isännän veljiä tai poikia perheineen, heitä ei myöskään mainita.

1600-luku

Kurkijoen vuoden 1631 isäntäluetteloa on harrastuksen alkutaipaleella mielekästä pitää varhaisimpana tietolähteenä Kurkijoen osalta (vuoden 1618 savuluettelokin on olemassa). Siinä luetellaan kylittäin veronmaksukykyisten talojen isännät. Luettelo löytyy puhtaaksi kirjoitettuna Kurkijoen pitäjäsivuilta/kirjallisuus. Se antaa myös kuvan siitä (isäntien nimet), miten Ruotsin hallintaan v. 1618 siirtyneen alueen luterilaistumiskehitys oli kylittäin tuohon mennessä edennyt. 

Sen jälkeen on olemassa savuluetteloita (veroluetteloita) kylittäin niin Hiitolasta kuin Kurkijoeltakin 1600-luvun loppuun asti.

1700-luku

Iso viha katkaisi 1700-luvun alussa niin maallisen kuin kirkollisenkin esivallan järjestäytyneen toiminnan. Venäläinen sotaväki ylitti Hiitolan ja Kurkijoen jo vuosina 1709-10. Hiitolan kirkonkirjoissa on hajanaisia merkintöjä ison vihan ajalta.

Ison vihan jälkeinen ensimmäinen sukututkimuksellinen lähde Kurkijoella ja Hiitolassa on venäläisen vallanpitäjän tekemä vuoden 1724 asukasluettelo. Hyvä luettelo, vaikka siitä puuttuu kyliä ja taloja ja ikätiedot ovat usein virheellisiä. Osa kylistä varmaan olikin vielä ison vihan jälkeen autiona, osassa autioiksi tulkittavia asuttiin, mutta ei ollut yhtään veronmaksukykyistä taloa ja osaksi kirjaaminen vain oli puutteellista. Poikkeuksellisesti luettelossa mainitaan puolisot ja lapsia. Luettelosta tehtiin tarkistusluettelo v. 1727 revisiomaakirjaa varten. Se on kylien ja talojen osalta täydellisempi, mutta siinä mainitaan vain isännät - tosin nyt patronyymin kera. 

Kurkijoella on sitten runsaan 20 vuoden totaalinen aukko lähteissä: seuraava sukututkimuksellinen lähde ovat vasta  20  vuoden kuluttua 1740-luvulla alkavat kirkonkirjat. Hiitolasta kirkonkirjamerkintöjä on ison vihan jälkeen enenevästi. Ensimmäinen rippikirja 1717-1736.      

Savu- ja asukasluettelot ovat mielenkiintoinen - mutta suppea ja katkonainen -lähde 1600-luvulta ja 1700-luvun alusta.  Aineistossa mainitaan vain nimiä, yksilöiviä syntymäaika- tms. tietoja ei ole. Sukuketjujen pääättelemisessä ja rakentamisessa tämän aineiston perusteella on syytä olla hyvin varovainen (kylässä asuva Juho Antinpoika ei välttämättä ole kylässä 20 vuotta aikaisemmin asuneen Antti Juhonpojan poika!).

Linkkejä

Mauri Rastaan kotisivuilta löytyy paljon tietoa Kurkijoen historiasta vanhoista lähteistä, vuosien 1724 ja 1727 asukasluettelot jopa puhtaaksikirjoitettuina. Maurin sivuilta löytyy myös linkki Juhani Jyrkiäisen laatimaan luetteloon Hiitolan asiakirjalähteistä ennen kirkonkirjoja. Ville Laakson kotisivuilla on esim. hyvä luettelo Kurkijoen seudun 1500-1700 -luvun sukututkimuksen lähteistä.