Seuraavat tapaamiset

LOIMAALLA
Kaupungintalolla

keskiviikkona 22.11.2017 klo 18.30.

Illan teema: Suomi 100: Vuoden 1917 tapahtumia Kurkijoella ja Hiitolassa.

Paikalla ollaan kyllä jo 16.30 alkaen, silloin on hyvä tilaisuus kysellä suvustaan.

HELSINGISSÄ Karjalatalolla

torstaina 23.11.2017 klo 18.00.

Illan teema: Suomi 100: Vuoden 1917 tapahtumia Kurkijoella ja Hiitolassa.

Piiriläisiä on paikalla jo 15.30 alkaen. Ennen varsinaisen tapaamisen alkua on hyvä tilaisuus kysellä tietoja suvustaan tai ihan vaan jutustella.

TERVETULOA!


HisKi-tietokanta

Huom! Taulukon jälkeen on erittäin tärkeä vinkki aloittelijalle!

Suomen Sukututkimusseuran HisKi (historiakirjat) on tietokanta, johon on tallennettu tekstimuotoon tietoja seurakuntien alkuperäisistä kirkonkirjoista. HisKissä ei ole tietoja kaikista Suomen seurakunnnista eikä kaikkia  kirkonkirjatietoja niistä seurakunnista, joista tietoja on ! Silti se on erinomainen lähde sukututkijalle. Pelkästään HisKiä käyttämällä ei kuitenkaan hyvää lopputulosta tule! 

Hiski -tietokannasta valitaan ensin tutkittava seurakunta. Sen jälkeen avautuu ao. seurakunnan kirjavalikko, josta valitaan haluttu kirkonkirja (kastetut, vihityt, haudatut, muuttaneet, kaikista). Sen jälkeen ao. kirkonkirjoista voidaan etsiä tietoa eri hakuperustein, useimmiten nimellä. 

Hiski-tiedoston kattama aika 

kastetut vihityt haudatut  muuttaneet
Kurkijoki 1751-1906 1743-1906 1741-1906 1871-1906
Hiitola 1690-1906 1690-1906 1689-1906 1870-1906
Tiurula ort  1810-1906 1810-1906 1810-1906        -

Tiurulan ortodoksiseurakunnasta tietoja on katkonaisesti mainitulta ajanjaksolta. Kunkin seurakunnan kohdalla kerrotaan tarkasti, miltä vuosilta tietoja on.. 

HisKissä ei ole rippikirja- eikä lastenkirjatietoja.

Tärkeä vinkki

Muista nimihakua käyttäessäsi, että nimet eivät ole HisKi-kannassa nykyisessä kirjoitusasussaan! Koskee myös KATIHA-kantaa.

Vähitellen tämä tulee sinulle rutiiniksi, mutta konkarikin sen joskus unohtaa. Muista: kokeilemalla oppii.

Miksi?  Ruotsi oli kirkonkirjojen kieli 1800-luvun loppupuolelle asti. Kun pappi kysyi vanhemmilta, mikä laitetaan pojalle nimeksi, vastaus oli Antti. Pappi kirjoitti kastettujen kirjaan Anders. Juho oli Johan, Sipi tai Sipro oli Sigfried, Riitta oli Brita. Sukunimien kirjoitusasu poikkesi nykyisestä: Veikkolainen oli Weickolain, Kiuru saattoi olla Kjuru, Kiiski saattoi olla Kiski tai Kjski.

HisKi-tietokantaan on osittain (huom! vain osittain) tehty ns. nimien normalisointia, joka auttaa nimihaussa. Haulla "Heikki" saattavat löytyä myös kaikki Henrikit, Henrichit ja Hindrichit. Näin ei kaikkien etunimien kohdalla ole eikä etenkään sukunimien kohdalla ! Koska et voi tietää normalisoinnin tilaa etsimäsi  nimen kohdalla, et voi siihen luottaa (paitsi jos olet sen käytännössä joidenkin nimien kohdalla oppinut).  

Ellet muista tätä, haku ei tuo sinulle kaikkia tarkoittamiasi tietoja.  Esim. kastetuista löytyvät Kiiski -sukunimihaulla myös Kiskit (yhteensä 341 kpl). Mutta kaikki 39 Kiiski-vauvaa, jotka pappi on kirjannut nimellä Kjski, jäävät sinulta piiloon! 

Toisinaan saat kaikki tapaukset näytölle, kun syötät hakuperusteeksi vain nimen 2-3 alkukirjainta, jolloin niiden jälkeisillä eroilla ei ole merkitystä. Toisinaan joudut käyttämään hyvin "laajaa" hakua ja karsimaan sitten asiaan kuulumattomat näytölle tulleet tarkastelusta pois. KATIHA-tietokannan nimihaussa on sama tilanne vielä ehdottomampana: normalisointia ei ole KATIHAn nimissä tehty lainkaan, ne löytyvät kannasta vain alkuperäisessä asiakirjassa esiintyvän muodon mukaisella haula.