Vain 100 vuotta vanhemmat tiedot kotoa käsin tutkittavissa 

Henkilötietojen käsittelyä ja henkilörekisterien pitoa säätelevät lait vaikuttavat myös sukututkimukseen.

Tästä johtuu paradoksi, että sukututkija pääsee helpommin käsiksi vanhoihin (yli 100 vuotta) tietoihin kuin uudempiin (alle 100 vuotta) tietoihin. 

Kun alkaa tutkia kotikoneella internet-tiedostoja, on hyvä tietää, että vapaasti internetin kautta voi tutkia (pääsääntöisesti) vain yli 100 vuotta vanhoja tietoja. Niinpä esim. kirkonkirjoja on katseltavissa kotikoneella enimmillään vuoteen 1912 asti. 

Sen jälkeen syntyneet eivät näy, sitä uudemmat vihkimiset eivät  näy, sen jälkeen kuolleet eivät näy.  Jos esim. isovanhempasi tai vanhempasi ovat syntyneet vuonna 1912 tai sitä ennen, heidän kastetietonsa (joista pääset kiinni vanhempien tietoihin jne.) löytyvät KATIHA-tiedostosta. HisKi -tietokannassa tiedot loppuvat jo vuoteen 1906.

Tästä syystä kotiarkistot (esim. vanhat perukirjat ja perheraamattuun kirjatut päivämäärät) ja muistitieto ovat tärkeitä alkuun pääsemiseksi. Niiden avulla saa usein tietoja yli 100 vuotta sitten eläneistä esivanhemmista, jolloin heidät löytääkin jo esim. HisKi-tiedostosta ja saa jäljitettyä sukua heistä taaksepäin.    

Kurkijokea ja Hiitolaa tutkivilla on mainio etu: vain Luovutetun Karjalan seurakunnat sisältävästä  KATIHA-tietokannasta voi tutkia tietoja kuolleista   seurakuntien lakkauttamiseen v. 1949 asti (tuo "karanteeni" on voimassa 50 vuotta henkilön kuolemasta) . KATIHA-tietokanta sisältää kaikki muutkin kirkonkirjatiedot vuoteen 1949 asti, mutta kuolleita lukuunottamatta harrastaja ei näe niitä kotitietokonreellaan. 

Mikkelin maakunta-arkiston tietokonepäätteillä harrastaja voi tutkia kaikkia luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjatietoja vuoteen 1949 asti. Kansallisarkistosssa ja kaikissa maakunta-arkistoissa voi katsella Digitaaliarkistosta 100 vuotta nuorempia (1912-1949) seurakuntien alkuperäisiä kirkonkirjoja. Se edellyttää, että on ennalta hakenut käyttörajoitetun aineiston käyttöluvan ja vierailijatunnuksen salasanoineen (ei ole ylitsepääsemättö-män vaikeaa). 

Arkaluonteisuus

Lainsäädäntö (ja tulkinta) vaikuttaa myös siihen, mitä tietoa sukututkija saa tiedostoonsa tallentaa ja mitä saa julkaista. "Kiusalliset" aikarajoitukset on pääsääntöisesti tähdätty henkilöä koskevien arkaluonteisten tietojen salassapitoon. Valitettavasti - harrastajan näkökulmasta - toisinaan menee "lapsi pesuveden mukana", kun arkaluonteisen tiedon paljastumisen pelossa tiedon saantia rajoitetaan. Voit huoletta kerätä ja tallentaa tiedostoosi aina henkilöä koskevat sukututkimukselliset perusasiat: nimi, syntymä-, kuolin- ja vihkitiedot, ammatti, asuinpaikat jne. Arkaluonteisia asioita ovat esim. uskonnollinen ja poliittinen vakaumus, ellei henkilö ole omalla toiminnallaan niitä selvästi tehnyt julkisiksi. Tietosuoja koskee pääsääntöisesti elosssa olevia ihmisiä. Tietysti pitää olla itsestäänkin selvää, että sukututkimusharrastaja välttää loukkaamasta ketään. Aloittelija ehtii vähän myöhemminkin tutustua esim. Sukututkimuksen käytännesääntöihin (tiettävästi uudelleenkirjoituksen alaisina).